Kuntoutusta, ei karsimista
21.03.2025
40 vuotta sotekokemusta
Päättyvän aluevaltuustokauden aikana on käynyt selväksi, että päätettävät asiat liittyvät tosiaan kaikkeen mahdolliseen sosiaali- ja terveyspalvelun kirjossa.
Uskon että monipuolisesta työkokemuksestani olisi jatkossakin Varhassa etua: olen toiminut omalääkärinä ja työterveyslääkärinä, johtanut vanhuspalveluita, mielenterveystyötä ja lääkäriasemia.
Nyt eläkkeelle siirryttyäni olen vielä saanut toimia usean yleishyödyllisen sote-alan yrityksen hallituksessa.
Tätä kautta olen saanut myös vertailupohjaa muiden hyvinvointialueiden toiminnasta: kaikki viisaus ei ehkä asukaan meillä Varsinais-Suomessa!
Voisiko tätä yksinkertaistaa?
Varsinais-Suomessa hyvinvointialueen hallinto on aika monimutkainen himmeli. Onneksi Sairaalatoiminnossa sitä on jo lähdetty virtaviivaistamaan. Peruspalveluiden ("sote-palvelut") ja Ikäihmisten palveluiden osalta riittää edelleen tekemistä.
Meillä luottamushenkilöpuolella on muutama himmelin laatikko jo nyt sentään katoamassa ensi valtuustokaudella: toivoa siis on!
Talous on tärkeää, mutta...
se ei lainkaan ole tekemisemme perusmotiivi; asukkaiden terveys, turvallisuus ja hyvinvointi sen sijaan ovat.
Nyt näyttää siltä, että raskaiden TuTa (tuottavuus ja talous) -ohjelmien jälkeen Varhan kannattavuus alkaa vihdoin kääntyä plussalle. Itse olen optimistinen sen suhteen, että runsaan vuoden kuluessa myös muutosneuvottelut olisi vihdoin käyty.
Työrauhaa osaajille
Varhan kovien ammattilaisten (joita on yhteensä 23 tuhatta!) pitää ensi kaudella vihdoin päästä keskittymään olennaiseen eli perustehtäväänsä, työn omista lähtökohdista käsin.
Meidän hoitajat, lääkärit, palomiehet, sosiaalityöntekijät ja fyssarit ovat itse oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Tätä osaamista pitää Varhassa pystyä hyödyntämään myös toiminnan kehittämisessä aivan eri tavoin kuin kuluneen kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana.
Viikon 9 VARHAinen:
Aluevaalit tulevat, olenko valmis?
Itse politiikassa mukana olevana tuntuu joka neljäs vuosi helposti siltä, että mitään tärkeämpää ei maailmassa olisikaan kuin vaalit, äänestäminen, taktikointi ja niin pois päin.
Tämä ei tietystikään ole totta. On vain niin että "joka härjillä kyntää, se härjistä puhuu". Oma kokemus sumentaa näkökyvyn putkimaiseksi ja sitä olettaa muiden elävän samassa kuplassa.
Päivän kovaa vauhtia pidentyessä ja kevätauringon välillä pilkahdellessa pilvien lomasta koetan kuitenkin muistuttaa itselleni, että nyt on juuri oikea aika työntää se naapurin auto kinoksesta, oikea aika hymyillä kaupan kassalle ja oikea aika pirauttaa puhelimella sairaalle isomummulle.
Eli ihan arkisesti: yritänpä muistaa kaikessa tohinassa katsoa välillä ympärilleni. Hoksaan ehkä yllättäen tehdä niitä pieniä mukavia asioita kanssaihmiselle, jotka tekevät elämästä elämisen arvoista - meille molemmille, myös nyt vaaliaikaan...